Tjaa, taas on se aika vuodesta jolloin stressi iskee. Töitä on enemmän kuin laki sallii => liikaa. Ensi viikolla olen jäämässä ylitöihin jos olen hieman terveempi, tosin kuinka terve voin olla jos kyseessa on minä. Siis, ylitöitä => lisää kilisevää taskuihin. Rahan vuoksi mie olen ylitöitä tekemässä. Olen ollut lähes vuoden Orionissa ja silti ihmiset eivät ole viellä tajuneet että minä olen sarkastinen. Sanoin tänään kun oli puhe ylitöistä että työ on ilo No, toisaalta mun suhtautumis tapani työhön käy ilon kautta mutta silti kuka haluaa tulla ylitöihin lauantaina ihan huvin vuoksi hengailemaan erlojen ja dekkojen keskelle ja lotraamaan myrkkyjen kanssa. Minä, minä, minä..., haluan rahaa. Pitää saada hieman rahaa säästöön, jotenkin Espooseen muuton jälkeen mun tilini huutaa hilf mir. En ole tottunut siihen että minulla on vain muutama satanen tilillä. Se on vähän ottaen huomioon pääkaupunki seudun hintatason. Myönnetään että suurin osa mun palkastani menee vuokraan, ja laskuihin ja siitä ei rahaa jää siten että juhlittaisiin. Kun on tottunut tiettyyn tasoon niin sitä haluaa pitää yllä. Se tarkoittaa ylitöitä. Okei, myönnetään olen työnarkomaani. Mestatkaa minut.

Viime keskiviikkona oli Helsingissä Fullmetal Alchemist iltapäivässä jossa me mm. katsoimme ensinmäisen jakson Fullmetal Alchemististä. Paikalla oli Anime-lehden toimittija, cosplay-harrastaja, alkemisti(siis vapaasti suomennettuna huuhaata harrastava hörhö) ja SubTv:ltä joku minulla-on-tärkeä-tehtävä-asemassa oleva nainen. Anyways, hauskaa siellä oli. Palatakseni viellä alkemiaan, pitää kyllä nostaa hattua Isaac Newton, yksi aikamme merkittävimmistä tiedemiehistä vannoi alkemian nimeen. Ja siinä on teille lapsukaiset fakta. Daadidaaa, alan kuullostamaan kauheelta nörtiltä. Puuttuu vain Stark Trek, roolipelit ja silmälasit 80-luvulta. ------Parasta koko iltapäivässä oli se että sain itselleni ensinmäisen osan Fullmetal Alchemist mangaa. Ha!!!!!

Sain labran osastosihteeriltä ilmaisen lipun Helsingin kaupunginteatterin Täti ja minä näytelmään. Siispä tänään teatteriin. Joudun menemään Kallioon ja metrolla en tiedä kumpi on pahempi Kallio vai metro. No, siitä lisää myöhemmin. Joo, kenestä on tulossa hyvää malliin espoolainen snobi? Nokka pystyy ja menoksi. Mun isi maksaa mun tennis tunnit....(sarkasmia, saa nauraa) Olen käynnyt kerran Helsingin kaupunginteatterissa vai sotkenko sen Tampereen kaupunginteatteriin, ei se oli Tampere. Hannele Lauri oli siinä ja esitti Kaata, siis kyseessä oli Viidakkokirja.

Pitäisi viikonloppuna mennä Lahteen, se on nyt pientä eipäs-juupas mietintää. Tiedän että jos menen niin teen ainakin kolme ihmistä onnelliseksi olemassa olollani. Niin, minähän olen tunnetusti tosi suosittu. Ympärilläni on hehkuu positiivisuuden karma. Tulkaa tänne lapseni, tulkaa. Mummo täytti keskiviikkona 70 vuotta ja sunnuntaina olisi pienet pirskeet sen kunniaksi. Lähetin mummolle kortin ja mummo soitti ja kiitti ja sanoi että oli mukavaa kun minä kiireellinen nuori nainen jaksan muistaa häntä.

Eilen Idols oli todella jännä. Sanotaan vaan että minun suosikkini on finaalissa ja toivonmukaan hevillä ei hävitä. Se laulu Piano man oli aivan uskomaton, pojalla on kyllä mahtava ääni. Peukut pystyyn.

Olon on kuin juna alle jäänneellä. Pää täynnä räkää ja aina kun aikoo sanoa jotain niin alan yskimään niin että hyvä ettei keuhkot tule mukana. Huomaa kyllä etten ole täysin terve, eilen olisin alkanut ihan tyytyväisenä nukkumaan jo klo 19:00, mutta kun se Idol tuli niin oli syntyi pieni masokistinen tahtojen taistelu siitä nukahtaa vai eikö nukahtaa.

Sayonara,